Nyt alkaa pikkuhiljaa tympimpään jo kun Aslak ei meinaa tulla ulos. Laskettuaika oli eilen ja hirveästi ei mitään merkkejä ole ollut, että vauva päättäisi tulla ulos. Kyllä se sieltä ulos tulee ajallaan, mutta alkaa tympimpään kun haluisin pikkuhiljaa pystyä tekemään jotain. Koirien kanssa lenkillä pystyy jotenkin käymään, mutta jos ne saavat vähänkään vainua niin tuntuu ilkeältä kun 2 koiraa kiskoo.
Kotona ei oo kauheasti tekemistä enää, eikä täältä landelta oikein ilman autoa mihinkään pääse. Autolla ajo ei ole tässä vaiheessa enää mitään miellyttävää ja jos johonkin haluaa mennä, niin matkaa on n. 20 - 30min.
Olisin paljon mielummin kotona vauva vierellä, kuin vauva mahassa.
Tänään olisi ollut Turussa podengotreffit, mutta ei jaksa lähteä. Varsinkaan jos pojat rupeaa vähän isottelemaan niin pitäisi pystyä nopeasti menemään väliin. Toki yo-kylän koirapuistosta ei olisi pitkä matka Tyksiin :D Mutta ehkä käydään parin kilsan kävelyllä täällä kotona, jos vaan pystyy. Tai sitten väkisin kävelen jotta saisi vähän vauhtia tähän vauvan maailmaan tuloon.
Toivon että Hugen älytön seuraaminen kertoo että jotain on tapahtumassa. Seuraa se muutenkin mua, mutta tuntuu että viime aikoina myös lenkeillä Huge on ruvennut tarkkailemaan ympäristöä paljon tarkemmin. Okei, en tiedä milloin viimeksi susi on liikkunut täällä päin. Eräs naapurimme naapurimme oli jossain vaiheessa nähnyt suden junaradan varrella jolkottelemassa, joten tietysti jos sen hajut tuolla metsässä on niin minä en sitä tiedä. Itse en vielä ole 100% varmasti sitä nähnyt tai jälkiäkään, eikä koirat ole sen enempää lenkeillä vaikuttaneet siltä että petoja olisi lähellä.
Muutamia kuvia tähän vielä. Naistenpäivänä sain ihania ruusuja ja raskausviikost 15+2 viikkoon 39+5 kuvasarjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti